So far so good

Huhuh kun aika rientää; paras tähän väliin vähän päivitellä mitä on tapahtunut, jotta voin muistella asioita vielä vanhainkodissakin. Porskutan menemään edelleen täällä Sconessa ja tykkään valtavasti elämästä täällä! Oon päässyt näkemään ja kokemaan hurjasti asioita sekä tutustumaan moniin kansainvälisestikin laukkaurheilun kannalta merkittäviin henkilöihin.


Kenttäratsastuskisoissa olen kierrellyt hevosenhoitajan roolissa kerran tai pari kuukausittain ja kilometrejä hevosrekassa istuen on kertynyt lukuisia. Vaikka ei itse ratsastus lajina, varsinkaan katsojan roolissa aivan älyttömästi kiinnosta ja viikonloppureissut ovat joskus melko väsyttäviä tulevaa työviikkoa ajatellen, niin aina on yhtä mukava lähteä mukaan ja nähdä Australiaa enemmän.


Pari kuukautta sitten pääsin kutsuvieraana näkemään myös yhtien Australian merkittävien siitosfarmien kulisseihin (Vinery stud ja Arrowfield). Puhutaan siis laukkahevosten siittoloista. Ennen tulevaa astutuskautta siitosfarmit järjestävät stallion paradeja eli sananmukaisesti tilaisuuksia, joissa kyseisen farmin siitosoriit esitellään yleisölle. Tarjolla on myös upeiden hevosten lisäksi ilmaista juotavaa ja syötävää. Mielenkiintoista tilaisuuksissa oli se, että monet nähdyistä oreista ovat meidän farmille tulevien hevosten isiä ja arvoakin näiden orien pelkällä astutusmaksulla on helposti kuusinumeroisen luvun verran.


Sydneyssäkin olen päässyt pariin otteeseen käymään, tosin työreissuilla. Kaksi tallillamme treenatuista hevosista osallistui kaksi vuotiaiden hevosten huutokauppaan, jossa jouduin ne esittelemään myyntiringissä ja esittelemään henkilökohtaisesti kiinnostuneille ostajaehdokkaille. Koko huutokaupparumba oli kokemuksena erittäin mielenkiintoinen ja puitteiltaan, hevosiltaan ja järjestelyiltään aivan omaa luokkaansa esimerkiksi suomen "vastaaviin" verrattuna. Kyseisen huutokapuan kallein hevonen taisi mennä kaupaksi 500000 dollarilla, mutta meidän oreilla oli hintaa "vain" $17000 ja $70000.


Sydneyssä huutokauppojen aikaan päästiin myös yhtenä vuoden merkittävimpänä kilpailupäivänä ilmaisilla vip-lipuilla laukkakisoihin. Pomon hyvä kaveri, ja erään valtavan siitosfarmin omistaja tutustutti meitä moniin laukkaurheilun saralla vaikuttaviin ihmisiin ja päästiin kurkistamaan ikään kuin pintaa syvemmälle kisoihin.
Huutokauppoihin liittyen saimme myös kutsun cocktail-tilaisuuteen, jonne kävelimme punaista mattoa pitkin ja paikan päällä oli varakasta porukkaa aina Hongkongista ja Japanista asti. Näkyi siellä myös joitain australialaisia tuttuja tv-kasvoja ja juttelin jopa Top Gear-ohjelmasta tutun juontajan kanssa.


Täällä itse Sconessa ei ole mitään maata mullistavaa tapahtunut. Kolmen kuukauden ajan meillä oli myös kaksi muuta suomalaista töissä , mutta kumpikin jatkoi reissaamista ja lopetti työt viime viikolla. Nyt meillä onkin töissä lisäkseni vain yksi työntekijä + pomo. Loppuvuosi on kuulemma aina hiljaista aikaa ja hevosmäärä laskee huomattavasti, kunnes alkuvuoden varsahuutokauppojen jälkeen tallit täyttyy ja hevosia on joka nurkassa. Tällä hetkellä laukkahevosia on tallissa vaihtelevasti 10-15.
Ratsastan vain muutamaa hevosta päivittäin ja Luke ratsastaa loput ja mä hoidan muita hommia siinä sivussa; karsinoiden siivousta, kengittäjiä, eläinlääkäriä, hevosrekkojen lastausta tai purkua jne.
Vaikka en ole ratsujen ratsastamisesta niinkään kiinnostunut niin lähes päivittäin olen kavunnut myös jonkun pomon ja hänen vaimonsa ratsun selkään. Tämän hetkinen "oma" ratsuni on pieni harmaa nelivuotias Malcolm-heppa. Reilu pari vuotta sitten Malcolm on sisäänratsastettu ja sen jälkeen ollut laitumella tekemättä mitään. Noin viikko sitten rupesin sillä ratsastamaan ja suunta ei ole kuin ylöspäin. Kumpikaan meistä, ei ratsastaja eikä hevonen osata mitään mutta yhdessä opetellaan.


Paljon jäi kertomatta, mutta siinä pieni pintaraapaisu siihen mitä mun elämä tällä hetkellä on. Nyt kun suomalaiset työntekijämmekin ovat lähteneet ja illat yksinäisiä kissan seurasta huolimatta, niin toivoisin saavani itseäni niskasta kiinni useammin kirjotellakseni blogiin. Kuvia en kännykällä kirjoittaessa vieläkään saa ladattua, valitettavasti.