Mulla oli aamulla kello soimassa yhdeksän aikoihin, mutta päätin antaa itselleni vähän armoa ja jatkoin unia. Kello läheni yhtä kun lopulta heräsin ja siitä parin tunnin päästä olinkin jo töissä. Menin tuuraamaan jalkansa loukannutta työntekijää iltatalliin n. 20 hevosen talliin. Mun hommiin kuului karsinoiden siivousta, käytävien lakaisua ja ruokien jakoa eli aivan sitä samaa mitä Suomessakin, tosin vähän erilailla ja maassa maan tavalla. Esimerkkinä työskentelyn erilaisuudesta vaikka se, että kun Suomessa karsinat siivotaan useimmiten talikolla ja kottikärryllä niin täällä sen sijaan käytössä on semmoset häkkyrät, jotka muistuttaa hyvin paljon niitä marjastus-häkkyröitä millä me Suomessa poimitaan puolukoita. Ei, Australiassa ei poimita puolikoita vaan hevosen paskaa.
Erilaisuuksia Suomeen verrattuna on toki lukemattomia muitakin, mikä on mun mielestä hyvä juttu. Ehkä oma näkemys joidenkin asioiden suhteen muuttuu, saan oppia uusia juttuja ja laajentaa tietämystä.
Luulin että tämän päiväinen työvuoro oli sitten siinä, mutta multa kysyttiin jos haluaisin tulla seuraavanakin päivänä, joten lupauduin mennä huomenna aamusta taas töihin. Työt alkaa siis klo: 04:00 aamulla; ei mikään pehmeä lasku uuteen maahan saapuessa, mutta ei se mitään, töitä tänne on tultukin tekemään.
Kaupassakin käytiin tänään ostamassa mulle ruokaa tuleville päiville ja loppuillan oon vaan koittanut vähän paremmin kotiutua tänne. Oon aina vieraiden seurssa turhan vieraskorea ja menee hetki ennen kuin osaan totella käskyä "ole kuin kotonasi!". Eiköhän tämä tästä kun saa päivärytmit kuntoon ja sopeutuu tähän elämäntyyliin.
Oon aivan super onnellinen nyt ja välillä pelkäänkin että kaikki on liian hyvää ollakseen totta. Eniten on ilahduttanut ihanan sään, hyvän kodin ja kaiken muun lisäksi se, että ainakin tähän mennessä tapaamani ihmiset ovat täällä niin älyttömän mukavia. Näin lepposia, ystävällisiä ja "no worries"-asenteen omaavia ihmisiä ei Suomesta löydy kuin kourallinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti